Repsahdus nimeltä New York Cheesecake

Viikonloppuna repsahdin. Tein suusasulavan juustokakun. Geologiystäväni teki samaisen kakun aikanaan yksille etkoille ja tottakai sen repsepti oli pakko saada. Olen suuri juustokakkujen ystävä, etenkin uunissa tehtyjen. Tällä Terhin keittiössä -blogista otetulla ohjeella on mielestäni helppo onnistua ja kakusta tulee taatusi hyvää. 

New York Cheesecake:

(minä käytin tekemiseen tavallista irtopohjavuokaa, 

jonka halkaisija taitaa olla n. 26 cm)

Pohja:

1/2 pakettia Digestive-keksejä

125g voita

2 rkl sokeria

Täyte:

3 pakettia Philadelphia-tuorejuustoa

3 dl sokera

2 rkl vehnäjauhoja

4 kananmunaa

purkki ranskankermaa (sellainen pieni, valion purkki)

3 tl vaniljasokeria

2 tl sitruunamehua

Valmista ensin pohja. Murskaa Digestive-keksit. Sulata voi ja sekoita se, sekä sokeri keksien joukkoon. Taputtele seos irtopohjavuoan pohjalle ja paista noin 165 asteessa noin 10 minuuttia. Anna jäähtyä.

Valmista täyte. Vaahdota sähkövatkaimella keskenään tuorejuusto, sokeri sekä jauhot. Lisää tämän jälkeen yksitellen, kevyesti vatkaten kananmunat juustomassaan. Lisää loput raaka-aineet ja kaada seos keksipohjan päälle. Paista noin 165 asteessa reipas tunti tai kunnes juustokakun pinta saa väriä (oman kakkuni paistamiseen meni noin 50 minuuttia). Anna juustokakun jäähtyä rauhassa vuoassaan ja siirrä sen jälkeen jääkaappiin tekeytymään yön yli. 

Juustokakun voi tarjota vaikkapa tuoreiden marjojen kera. Tai vaihtoehtoisesti kuten kuvassa, viime kesänä pakastetuista mustaherukoista tehdyn soseen kanssa. 


Repsahdukset lukemani mukaan eivät aina ole täysin pahastakaan, kunhan niiden jälkeen vain palaa takaisin ruotuun, eikä herkuttelu jää tavaksi. Itseään täytyy välillä hemmotella, eikä pidä aliarvioida sitä, miten mielen mukanaolo vaikuttaa treenitulokseen. Minulla ei ruokavaliossa pysymisen kanssa ole juurikaan ollut ongelmia. Tämä varmasti johtuu osaltaan siitä, että alkuunkin söin suhteellisen terveellisesti, joten muutokset silloiseen ruokavalioon olivat pieniä. Ne oli siis helppo toteuttaa. 

Viimeaikoina on ruokavaliossa pysymisen kanssa kuitenkin ollut toivomisen varaa. Tämä ei tarkoita mitään silmitöntä herkuttelua, vaan lähinnä sitä, että esimerkiksi hiilareita on syöty vähän turhan kanssa, kun taas kasvikset ja hedelmät on jääneet vähemmälle. Muutos ei oikeastaan näy painossa, mutta yleisessä vireystasossa kyllä. Oma kroppani reagoi hiilareiden määrän lisääntymiseen todella nopeasti ja jo pienet määrät tuntuvat vaikuttavan. Yleensä (aivan kuten nytkin) retkahduksen huomaa ensimmäisenä siitä, kun ryhtyy ihmettelemään poikkeuksellista väsymystä iltaisin. Yleensä syy on löytynyt aiempien päivien ruokavaliosta. Niin nytkin. 

On ollut tervettä herätä tässä PT asiakkuuden aikana huomaamaan sitä, miten keho mihinkin reagoi. Sitä myöten on helpompi myös toimia oikein. Ainahan itselle paras ei välttämättä ole juuri suositusten mukainen. Parhaan ruokavalion ja treeni-lepo suhteen löytää vain omaa itseään kuunnellen. Tänään sitten kurjan työpäivän siivittämänä saivatkin viikonloppuna hankitutu extrakalorit kyytiä salilla oikein tosissaan. Keskiviikkona tulevaa uutta saliohjelmaa odotellessa.